Suomen lajien uhanalaisuusindeksi
Tiivistelmä
Suomen lajien uhanalaisuusindeksi, 0.87, on verrattain korkea globaaliin arvioon verrattuna. Uhanalaisuusindeksi on laskettu kahdelle viimeiselle vuosina 2010 ja 2019 toteutettujen uhanalaisuusarviointien tuloksista ja se pohjautuu yli 9500 lajiin. Uhanalaisuusindeksi on pysynyt vakaana kahden viimeisimmän uhanalaisuusarvioinnin välillä.
Tila
Kansalliseen uhanalaisuusarviointiin perustuva Suomen lajiston uhanalaisuusindeksi on 0,87. Tämä on selkeästi korkeampi kuin Globaali maailman kaikkien lajien uhanalaisuusindeksi, jonka arvo on 0,72.
Kehitys
Suomen lajiston uhanalaisuusindeksi on pysynyt käytännössä vakaana kahden viimeisimmän arvion välillä.
Merkitys
Uhanalaisuusindeksi heijastaa yleisellä tasolla lajien uhanalaisuuden astetta ja se soveltuu siksi hyvin uhanalaisuuden kehittymisen seurantaan. On kuitenkin tärkeä huomata, että nouseva RLI ei välttämättä tarkoita sitä, että lajien uhanalaisuus vähenisi ja/tai niiden tilanne paranisi. Joissain tapauksissa lajin uhanalaisuuskategoria voi esimerkiksi lieventyä, mutta lajin kanta edelleen pienentyä.
Suomen lajien uhanalaisarvio on maailman kattavimpia. Viimeisin vuonna 2019 valmistunut arvioi kattoi 22 418 lajia, eli 47 % kaikista Suomessa esiintyvästä arviolta 48 000 lajista. Näistä lajeista uhanalaisuusindeksiin voitiin sisällyttää 9558 lajia.
Kaikkien lajien uhanalaisuusindeksi löytyy Luonnontilasta myös pilkottuna kahdeksaan elinympäristökohtaiseen uhanalaisuusindekseihin:
Metsälajien uhanalaisuusindeksi
Suolajien uhanalaisuusindeksi
Itämeren lajien uhanalaisuusindeksi
Sisävesilajien uhanalaisuusindeksi
Perinneympäristöjen ja muiden ihmisen muuttamien ympäristöjen lajien uhanalaisuusindeksi
Tunturilajien uhanalaisuusindeksi
Rantalajien uhanalaisuusindeksi
Kallioiden ja kivikkojen uhanalaisuusindeksi
Lähteet
Tausta-aineisto
Suomessa on tehty tähän mennessä viisi lajien uhanalaisarvioita, vuosina 1985, 1991, 2000, 2010 ja 2019 ja uhanalaisuusindeksi perustuu näistä kahteen viimeisimpään. Lajien uhanalaisuuden arvioinnissa eliöryhmäkohtaiset asiantuntinjaryhmät arvioivat lajien uhanalaisuutta kansainvälisen luonnonsuojeluliiton (IUCN) ohjeiden perusteella. Arvioinnissa jokainen laji, josta on riittävät tiedot, luokitellaan johonkin viidestä luokasta: elinvoimainen (least concern, LC), silmälläpidettävä (near-threatened, NT), vaarantunut (vulnerable, VU), erittäin uhanalainen (endangered, EN), äärimmäisen uhanalainen (critically endangered, CR) ja alueellisesti hävinnyt (regionally extinct, RE).
Uhanalaisindeksissä on voitu huomioda sellaiset kahdessa viimeisimmässä arvioinnissa arviodut lajit, joiden uhanalaisuusluokitus on voitu luotettavasti on arvioida molemmilla arviointikerroilla. Tällaisia lajeja on yhteensä 9558. Vuotta 2010 edeltäneitä arviointeja ei voida hyödyntää uhanalaisuusindeksin laskennassa, koska niiden arviointimenetelmät poikkeavat uudemmista eivätkä tulokset ole siksi suoraan vertailtavissa. Kahden viimeisimmän arvion välillä tapahtuneet muutokset lajien uhanalaisuuksissa voidaan tulkita niin kutsutuiksi aidoiksi muutoksiksi, eli ne johtuvat muutoksista lajien kannoisssa ja/tai levinneisyysalueissa.
Indikaattorin laskenta
Uhanalaisuusindeksin laskennassa jokainen vähintään kahteen kertaan samalla tavalla arvioitu laji saa painoarvon 0–5:
Elinvoimainen (least concern, LC) = 0
Silmälläpidettävä (near-threatened, NT) = 1
Vaarantunut (vulnerable, VU) = 2
Erittäin uhanalainen (endangered, EN) = 3
Äärimmäisen uhanalainen (critically endangered, CR) = 4
Alueellisesti hävinnyt (regionally extinct, RE) = 5
Indeksiä varten arvot lasketaan yhteen ja verrataan sitä kaikista huonoimpaan tilanteeseeen eli siihen, että jokainen laji saisi arvon 5 (alueellisesti hävinnyt). Laskentakaava on:
RLIt = 1 – (∑c Wc * Nc,t) / (Wmax * Ntotal)
Jossa:
t = arvionnin ajankohta
Wc = lajikohtainen painoarvo (ks. yllä)
Nc,t = lajien määrä uhanalaisluokittain
Wmax = painoarvon maksimi (5)
Ntotal = kaikkien indeksissä mukana olevien lajien määrä
Indeksin muutos kuvaa muutosta lajien uhalaisuusluokissa. Tämä ei ole täysin sama kuin muutos lajien kannoissa ja/tai levinneisyydessä. Esimerkiksi jonkin lajin kanta voi edelleen pienentyä, vaikka sen uhanalaisuusluokitus lievenisikin, jos kannan pieneneminen hidastuu raja-arvon alle. Useimmissa tapauksissa indeksin muutos heijastelee kuitenkin varsin hyvin lajien kantojen ja levinneisyyden muutosta.
Suomessa uhanalaisten lajien määrään ja kehitykseen vaikuttaa olennaisesti se, että tarkastelu rajataan Suomen valtion rajojen mukaan. Toisaalta on perusteltua tarkastella nimenomaan Suomen lajistoa, sillä sen kehitykseen voimme Suomessa tehtävillä toimilla vaikuttaa.
Indikaattoriin tehdyt päivitykset ja muutokset
30.10.2026: Indikaattori julkaistu Luonnontilassa.
Kysy lisätietoa
Ari-Pekka Auvinen
Tutkija (Syke), Biodiversiteetti-indikaattorit