Metsälajien uhanalaisuusindeksi
Tiivistelmä
Metsälajien uhanalaisuusindeksi on 0,90, mikä tarkoittaa suhteellisen lievää uhanalaistumista. Metsälajien uhanalaisuusindeksi on korkempi kuin kaikkien Suomen lajien uhanalaisuusindeksi, eli lajien uhanalaistuminen on ollut metsissä lievempää kuin monissa muissa elinympäristöissämme. Uhanalaisuusindeksissä ei ole tapahtunut muutosta edellisestä vuoden 2010 arviosta.
Tila
Indeksinä tarkasteluna metsälajien uhanalaistuminen ei ole ollut erityisen voimakasta, mutta indikaattorin tilaa ei ole tarkasti määritetty, koska uhanalaisuusindeksin tilaluokkien määrittely on vielä kesken. Elinympäristönä metsien tilanne on kuitenkin parempi kuin muiden elinympäristöjen keskimäärin.
Suhteellisen korkea indeksi ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö metsissä olisi runsaasti uhanaisia lajeja. Yhteensä 9 499 arvioidusta metsälajista 1 675 lajia (17 %) oli joko uhanalaisia (8,8 %), hävinneitä (0,9 %) tai silmällä pidettäviä (7,9 %).
Kehitys
Metsälajien uhanalaisuusideksin kehitys oli vuodesta 2010 vuoteen 2019 vakaa. Myös kaikkien lajien uhanalaisuusindeksi säilyi vakaana tänä aikana.
Uhanalaisuusindeksi laskettiin Suomessa ensimmäisen kerran jo vuosille 2000–2010, mutta uhanalaisarvioinnin menetelmämuutosten vuoksi vuoden 2000 arvion tuloksia ei voi verrata viimeisimpään vuoden 2019 arvioon. Seuraava uahanalaisarviointi valmistuu vuoteen 2030 mennessä, jolloin indeksiin saadaan kolmas aikapiste.
Merkitys
Metsät ovat Suomen lajirikkain elinympäristö. Viimeisimmissä vuoden 2019 uhanalaisarviossa arvioiduista lajeista 42 % (9 499 lajia) elää ensisijaisesti metsissä. Metsät ovat myös Suomen laajin elinympäristö.
Uhanalaisuusindeksi on kansainvälisesti käytetty uhanalaisuuden muutoksen mittari. Indeksin hyviä puolia on, että se mahdollistaa ajallisen muutoksen seurannan ja esimerkiksi eri elinympäristöjen ja lajiryhmien keskinäisen vertailun. Indeksiin tulkintaan liittyy kuitenkin myös rajoituksia, joista on hyvä olla tietoinen (katso tarkemmin indikaattorin laskenta).
Uhanalaisuusindeksi vaihtelee välillä 1–0. Mikäli uhanalaisuusindeksi olisi 1, olisivat kaikki lajit elinvoimaisia, kun taas indeksin arvo 0 vastaisi sitä, että kaikki lajit ovat kuolleet alueellisesti sukupuuttoon. Globaali maailman kaikkien lajien uhanalaisuusindeksi on 0.72.
Lähteet
Tausta-aineisto
Suomessa on tehty tähän mennessä viisi lajien uhanalaisarvioita, vuosina 1985, 1991, 2000, 2010 ja 2019 ja uhanalaisuusindeksi perustuu näistä kahteen viimeisimpään. Lajien uhanalaisuuden arvioinnissa eliöryhmäkohtaiset asiantuntinjaryhmät arvioivat lajien uhanalaisuutta kansainvälisen luonnonsuojeluliiton (IUCN) ohjeiden perusteella. Arvioinnissa jokainen laji, josta on riittävät tiedot, luokitellaan johonkin viidestä luokasta: elinvoimainen (least concern, LC), silmälläpidettävä (near-threatened, NT), vaarantunut (vulnerable, VU), erittäin uhanalainen (endangered, EN), äärimmäisen uhanalainen (critically endangered, CR) ja alueellisesti hävinnyt (regionally extinct, RE).
Uhanalaisindeksissä on voitu huomioda sellaiset kahdessa viimeisimmässä arvioinnissa arviodut lajit, joiden uhanalaisuusluokitus on voitu luotettavasti on arvioida molemmilla arviointikerroilla. Metsälajistossa tällaisia lajeja on yhteensä 3786. Vuotta 2010 edeltäneitä arviointeja ei voida hyödyntää uhanalaisuusindeksin laskennassa, koska niiden arviointimenetelmät poikkeavat uudemmista eivätkä tulokset ole siksi suoraan vertailtavissa. Kahden viimeisimmän arvion välillä tapahtuneet muutokset lajien uhanalaisuuksissa voidaan tulkita niin kutsutuiksi aidoiksi muutoksiksi, eli ne johtuvat muutoksista lajien kannoisssa ja/tai levinneisyysalueissa.
Indikaattorin laskenta
Uhanalaisuusindeksin laskennassa jokainen vähintään kahteen kertaan samalla tavalla arvioitu laji saa painoarvon 0–5:
Elinvoimainen (least concern, LC) = 0
Silmälläpidettävä (near-threatened, NT) = 1
Vaarantunut (vulnerable, VU) = 2
Erittäin uhanalainen (endangered, EN) = 3
Äärimmäisen uhanalainen (critically endangered, CR) = 4
Alueellisesti hävinnyt (regionally extinct, RE) = 5
Indeksiä varten arvot lasketaan yhteen ja verrataan sitä kaikista huonoimpaan tilanteeseeen eli siihen, että jokainen laji saisi arvon 5 (alueellisesti hävinnyt). Laskentakaava on:
RLIt = 1 – (∑c Wc * Nc,t) / (Wmax * Ntotal)
Jossa:
t = arvionnin ajankohta
Wc = lajikohtainen painoarvo (ks. yllä)
Nc,t = lajien määrä uhanalaisluokittain
Wmax = painoarvon maksimi (5)
Ntotal = kaikkien indeksissä mukana olevien lajien määrä
Indeksin muutos kuvaa muutosta lajien uhalaisuusluokissa. Tämä ei ole täysin sama kuin muutos lajien kannoissa ja/tai levinneisyydessä. Esimerkiksi jonkin lajin kanta voi edelleen pienentyä, vaikka sen uhanalaisuusluokitus lievenisikin, jos kannan pieneneminen hidastuu raja-arvon alle. Useimmissa tapauksissa indeksin muutos heijastelee kuitenkin varsin hyvin lajien kantojen ja levinneisyyden muutosta.
Suomessa uhanalaisten lajien määrään ja kehitykseen vaikuttaa olennaisesti se, että tarkastelu rajataan Suomen valtion rajojen mukaan. Suomen metsät kuuluvat laajaan boreaaliseen vyöhykkeeseen. Jos jokin metsälaji on uhanalainen Suomessa, voi se olla elinvoimainen koko esiintymisalueellaan boraalisella vyöhykkeellä. Toisaalta on perusteltua tarkastella nimenomaan Suomen lajistoa, sillä sen kehitykseen voimme Suomessa tehtävillä toimilla vaikuttaa. Valtaosa Euraasian boreaalisesta metsävyöhykkeestä sijoituu Venäjälle, jonka lajiston tilanne tunnetaan heikosti.
Indikaattoriin tehdyt päivitykset ja muutokset
29.10.2026: Indikaattori julkaistu Luonnontilassa.
Kysy lisätietoa
Ari-Pekka Auvinen
Tutkija (Syke), Biodiversiteetti-indikaattorit