Perinneympäristöjen ja muiden ihmisen muuttamien ympäristöjen lajien uhanalaisuusindeksi
Tiivistelmä
Perinneympäristöjen ja muiden ihmisen muuttamien ympäristöjen lajien uhanalaisuusindeksi on 0,86, mikä on suunnilleen sama kuin kaikkien Suomen lajistosta arvioitujen lajien uhanalaisuusindeksi. Uhanalaisuusindeksissä ei ole tapahtunut muutosta kahden edellisen uhanalaisuusarvioinnin välissä, vaan se on pysynyt vakaana.
Tila
Indeksinä tarkasteluna perinneympäristöjen ja muiden ihmisen muuttamien ympäristöjen lajien uhanalaistuminen ei juurikaan poikkea kaikkien lajien yli lasketusta uhanalaisuusindeksistä. Indikaattorille ei kuitenkaan toistaiseksi ole asetettu tilaa, koska uhanalaisuusindeksin tilaluokkien määrittely on vielä kesken. Perinneympäristön lajien uhanalaisuusindeksi on suunnilleen sama kuin kaikkien arvioitujen lajien yli laskettu uhanalaisuusindeksi.
Keskimääräiseltä vaikuttava uhanalaisuusindeksi piilottaa kuitenkin taakseen sen, että perinneympäristöissä ja muissa ihmisen muuttamissa ympäristöissä elää neljännes kaikista Suomessa uhanalaisiksi arvioiduista lajeista. Yhteensä 4798 arvioidusta perinneympäristön lajista 1149 lajia (23,9 %) oli joko uhanalaisia (13,6 %), hävinneitä (2,6 %) tai silmällä pidettäviä (7,8 %).
Kehitys
Perinneympäristöjen ja muiden ihmisen muokkaamien ympäristöjen uhanalaisuusideksin kehitys oli vuodesta 2010 vuoteen 2019 vakaa. Myös kaikkien lajien uhanalaisuusindeksi säilyi vakaana tänä aikana.
Uhanalaisuusindeksi laskettiin Suomessa ensimmäisen kerran jo vuosille 2000–2010, mutta uhanalaisarvioinnin menetelmämuutosten vuoksi vuoden 2000 arvion tuloksia ei voi verrata viimeisimpään vuoden 2019 arvioon. Seuraava uahanalaisarviointi valmistuu vuoteen 2030 mennessä, jolloin indeksiin saadaan kolmas aikapiste.
Merkitys
Perinneympäristöt ja muut ihmisen muuttamat ympäristöt ovat tärkeitä monille eliöryhmille, mutta ne ovat etenkin useiden hyönteislajien ensisijainen elinympäristö. Näissä ympäristöissä merkittävin lajien uhanalaisuuteen vaikuttava tekijä on avoimien alueiden umpeenkasvu.
Uhanalaisuusindeksi on kansainvälisesti käytetty uhanalaisuuden muutoksen mittari. Indeksin hyviä puolia on, että se mahdollistaa ajallisen muutoksen seurannan ja esimerkiksi eri elinympäristöjen ja lajiryhmien keskinäisen vertailun. Indeksiin tulkintaan liittyy kuitenkin myös rajoituksia, joista on hyvä olla tietoinen (katso tarkemmin indikaattorin laskenta).
Uhanalaisuusindeksi vaihtelee välillä 1–0. Mikäli uhanalaisuusindeksi olisi 1, olisivat kaikki lajit elinvoimaisia, kun taas indeksin arvo 0 vastaisi sitä, että kaikki lajit ovat kuolleet alueellisesti sukupuuttoon. Globaali maailman kaikkien lajien uhanalaisuusindeksi on 0.72.
Lähteet
Tausta-aineisto
Suomessa on tehty tähän mennessä viisi lajien uhanalaisarvioita, vuosina 1985, 1991, 2000, 2010 ja 2019 ja uhanalaisuusindeksi perustuu näistä kahteen viimeisimpään. Lajien uhanalaisuuden arvioinnissa eliöryhmäkohtaiset asiantuntinjaryhmät arvioivat lajien uhanalaisuutta kansainvälisen luonnonsuojeluliiton (IUCN) ohjeiden perusteella. Arvioinnissa jokainen laji, josta on riittävät tiedot, luokitellaan johonkin viidestä luokasta: elinvoimainen (least concern, LC), silmälläpidettävä (near-threatened, NT), vaarantunut (vulnerable, VU), erittäin uhanalainen (endangered, EN), äärimmäisen uhanalainen (critically endangered, CR) ja alueellisesti hävinnyt (regionally extinct, RE).
Uhanalaisindeksissä on voitu huomioda sellaiset kahdessa viimeisimmässä arvioinnissa arviodut lajit, joiden uhanalaisuusluokitus on voitu luotettavasti on arvioida molemmilla arviointikerroilla. Perinneympäristöjen ja muiden ihmisen muuttamien ympäristöjen lajistossa tällaisia lajeja on yhteensä 2440. Vuotta 2010 edeltäneitä arviointeja ei voida hyödyntää uhanalaisuusindeksin laskennassa, koska niiden arviointimenetelmät poikkeavat uudemmista eivätkä tulokset ole siksi suoraan vertailtavissa. Kahden viimeisimmän arvion välillä tapahtuneet muutokset lajien uhanalaisuuksissa voidaan tulkita niin kutsutuiksi aidoiksi muutoksiksi, eli ne johtuvat muutoksista lajien kannoisssa ja/tai levinneisyysalueissa.
Indikaattorin laskenta
Uhanalaisuusindeksin laskennassa jokainen vähintään kahteen kertaan samalla tavalla arvioitu laji saa painoarvon 0–5:
Elinvoimainen (least concern, LC) = 0
Silmälläpidettävä (near-threatened, NT) = 1
Vaarantunut (vulnerable, VU) = 2
Erittäin uhanalainen (endangered, EN) = 3
Äärimmäisen uhanalainen (critically endangered, CR) = 4
Alueellisesti hävinnyt (regionally extinct, RE) = 5
Indeksiä varten arvot lasketaan yhteen ja verrataan sitä kaikista huonoimpaan tilanteeseeen eli siihen, että jokainen laji saisi arvon 5 (alueellisesti hävinnyt). Laskentakaava on:
RLIt = 1 – (∑c Wc * Nc,t) / (Wmax * Ntotal)
Jossa:
t = arvionnin ajankohta
Wc = lajikohtainen painoarvo (ks. yllä)
Nc,t = lajien määrä uhanalaisluokittain
Wmax = painoarvon maksimi (5)
Ntotal = kaikkien indeksissä mukana olevien lajien määrä
Indeksin muutos kuvaa muutosta lajien uhalaisuusluokissa. Tämä ei ole täysin sama kuin muutos lajien kannoissa ja/tai levinneisyydessä. Esimerkiksi jonkin lajin kanta voi edelleen pienentyä, vaikka sen uhanalaisuusluokitus lievenisikin, jos kannan pieneneminen hidastuu raja-arvon alle. Useimmissa tapauksissa indeksin muutos heijastelee kuitenkin varsin hyvin lajien kantojen ja levinneisyyden muutosta.
Suomessa uhanalaisten lajien määrään ja kehitykseen vaikuttaa olennaisesti se, että tarkastelu rajataan Suomen valtion rajojen mukaan. Suomen metsät kuuluvat laajaan boreaaliseen vyöhykkeeseen. Jos jokin metsälaji on uhanalainen Suomessa, voi se olla elinvoimainen koko esiintymisalueellaan boraalisella vyöhykkeellä. Toisaalta on perusteltua tarkastella nimenomaan Suomen lajistoa, sillä sen kehitykseen voimme Suomessa tehtävillä toimilla vaikuttaa. Valtaosa Euraasian boreaalisesta metsävyöhykkeestä sijoituu Venäjälle, jonka lajiston tilanne tunnetaan heikosti.
Indikaattoriin tehdyt päivitykset ja muutokset
29.10.2026: Indikaattori julkaistu Luonnontilassa.
Kysy lisätietoa
Ari-Pekka Auvinen
Tutkija (Syke), Biodiversiteetti-indikaattorit