Sisävesilajien uhanalaisuusindeksi
Tiivistelmä
Sisävesilajien uhanalaisuusindeksi on 0,91, mikä tarkoittaa suhteellisen lievää uhanalaistumista. Sisävesilajien uhanalaisuusindeksi on korkempi kuin kaikkien Suomen lajien uhanalaisuusindeksi, eli lajien uhanalaistuminen on ollut sisävesillä lievempää kuin monissa muissa elinympäristöissämme. Sisävesilajien uhanalaisuusindeksi laski 0,01 yksikköä, mikä tarkoittaa hitaasti heikkenevää kehitystä.
Tila
Indeksinä tarkasteluna sisävesilajien uhanalaistuminen ei ole ollut erityisen voimakasta, mutta indikaattorille ei toistaiseksi ole asetettu tilaa, koska periaatteita uhanalaisuusindeksin tilaluokkien määrittelylle ei ole vielä muodostettu. Sisävesien lajien uhanalaisuuden tilanne on kuitenkin parempi kuin monissa muissa elinympäristöissä esiintyvien lajien.
Suhteellisen korkea indeksi ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö sisävesillä eläisi runsaasti uhanaisia lajeja. Yhteensä 1 921 arvioidusta sisävesilajista 288 lajia (15,0 %) oli joko uhanalaisia (7,1 %), hävinneitä (0,7 %) tai silmällä pidettäviä (7,1%). Eniten uhanalaisia lajeja esiintyy lähteiköissä ja joissa
Kehitys
Sisävesilajien uhanalaisuusindeksin kehitys on heikkenevä. Sisävesilajien uhanalaisuusindeksi laski 0,1 yksikköä vuodesta 2010 vuoteen 2019, mikä johtuu etenkin sekä elinvoimaisiksi että silmälläpidettäväksi luokiteltujen lajien siirtymisestä uhanalaisiksi luokiteltuihin lajeihin.
Merkitys
Noin viisi prosenttia uhanalaisista lajeista elää ensisijaisesti sisävesissä. Niiden merkittävin uhka on vesirakentaminen, johon kuuluvat vesistöihin ja rantoihin kohdistuvien suorien muutosten lisäksi valuma-alueiden maankäyttömuutokset ja niiden hydrologiset vaikutukset. Myös silmälläpidettävien lajien taantuminen liittyy usein vesirakentamiseen. Suurin osa sisävesien uhanalaisista lajeista elää lähteiköissä, puroissa ja joissa.
Uhanalaisuusindeksi on kansainvälisesti käytetty uhanalaisuuden muutoksen mittari. Indeksin hyviä puolia on, että se mahdollistaa ajallisen muutoksen seurannan ja esimerkiksi eri elinympäristöjen ja lajiryhmien keskinäisen vertailun. Indeksiin tulkintaan liittyy kuitenkin myös rajoituksia, joista on hyvä olla tietoinen (katso tarkemmin indikaattorin laskenta).
Uhanalaisuusindeksi vaihtelee välillä 1–0. Mikäli uhanalaisuusindeksi olisi 1, olisivat kaikki lajit elinvoimaisia, kun taas indeksin arvo 0 vastaisi sitä, että kaikki lajit ovat kuolleet alueellisesti sukupuuttoon. Globaali maailman kaikkien lajien uhanalaisuusindeksi on 0.72.
Lähteet
Tausta-aineisto
Suomessa on tehty tähän mennessä viisi lajien uhanalaisarvioita, vuosina 1985, 1991, 2000, 2010 ja 2019 ja uhanalaisuusindeksi perustuu näistä kahteen viimeisimpään. Lajien uhanalaisuuden arvioinnissa eliöryhmäkohtaiset asiantuntinjaryhmät arvioivat lajien uhanalaisuutta kansainvälisen luonnonsuojeluliiton (IUCN) ohjeiden perusteella. Arvioinnissa jokainen laji, josta on riittävät tiedot, luokitellaan johonkin viidestä luokasta: elinvoimainen (least concern, LC), silmälläpidettävä (near-threatened, NT), vaarantunut (vulnerable, VU), erittäin uhanalainen (endangered, EN), äärimmäisen uhanalainen (critically endangered, CR) ja alueellisesti hävinnyt (regionally extinct, RE).
Uhanalaisindeksissä on voitu huomioda sellaiset kahdessa viimeisimmässä arvioinnissa arviodut lajit, joiden uhanalaisuusluokitus on voitu luotettavasti on arvioida molemmilla arviointikerroilla. Sisävesien lajistossa tällaisia lajeja on yhteensä 553. Vuotta 2010 edeltäneitä arviointeja ei voida hyödyntää uhanalaisuusindeksin laskennassa, koska niiden arviointimenetelmät poikkeavat uudemmista eivätkä tulokset ole siksi suoraan vertailtavissa. Kahden viimeisimmän arvion välillä tapahtuneet muutokset lajien uhanalaisuuksissa voidaan tulkita niin kutsutuiksi aidoiksi muutoksiksi, eli ne johtuvat muutoksista lajien kannoisssa ja/tai levinneisyysalueissa.
Indikaattorin laskenta
Uhanalaisuusindeksin laskennassa jokainen vähintään kahteen kertaan samalla tavalla arvioitu laji saa painoarvon 0–5:
Elinvoimainen (least concern, LC) = 0
Silmälläpidettävä (near-threatened, NT) = 1
Vaarantunut (vulnerable, VU) = 2
Erittäin uhanalainen (endangered, EN) = 3
Äärimmäisen uhanalainen (critically endangered, CR) = 4
Alueellisesti hävinnyt (regionally extinct, RE) = 5
Indeksiä varten arvot lasketaan yhteen ja verrataan sitä kaikista huonoimpaan tilanteeseeen eli siihen, että jokainen laji saisi arvon 5 (alueellisesti hävinnyt). Laskentakaava on:
RLIt = 1 – (∑c Wc * Nc,t) / (Wmax * Ntotal)
Jossa:
t = arvionnin ajankohta
Wc = lajikohtainen painoarvo (ks. yllä)
Nc,t = lajien määrä uhanalaisluokittain
Wmax = painoarvon maksimi (5)
Ntotal = kaikkien indeksissä mukana olevien lajien määrä
Indeksin muutos kuvaa muutosta lajien uhalaisuusluokissa. Tämä ei ole täysin sama kuin muutos lajien kannoissa ja/tai levinneisyydessä. Esimerkiksi jonkin lajin kanta voi edelleen pienentyä, vaikka sen uhanalaisuusluokitus lievenisikin, jos kannan pieneneminen hidastuu raja-arvon alle. Useimmissa tapauksissa indeksin muutos heijastelee kuitenkin varsin hyvin lajien kantojen ja levinneisyyden muutosta.
Suomessa uhanalaisten lajien määrään ja kehitykseen vaikuttaa olennaisesti se, että tarkastelu rajataan Suomen valtion rajojen mukaan. Toisaalta on perusteltua tarkastella nimenomaan Suomen lajistoa, sillä sen kehitykseen voimme Suomessa tehtävillä toimilla vaikuttaa. Suomen lisäksi Euraasian boreaalisen vyöhykkeen soita on paljon Venäjällä, jonka lajiston tilanne tunnetaan heikosti.
Indikaattoriin tehdyt päivitykset ja muutokset
30.10.2026: Indikaattori julkaistu Luonnontilassa.
Kysy lisätietoa
Ari-Pekka Auvinen
Tutkija (Syke), Biodiversiteetti-indikaattorit