Geneettisesti kestävällä tasolla olevien populaatioiden osuus
Tiivistelmä
Arvioinnissa tarkasteltiin 65 eri lajiryhmää edustavan lajin populaatioita. Valtaosa tarkastelluista populaatioista jäi selvästi alle geneettisen kestävyyden rajapyykkinä pidetyn 500 efektiivisen yksilön. Indikaattori arvioitiin ensimmäisen kerran vuonna 2026, joten sen kehityssuuntaa ei vielä voida arvioida. Seuraava arviointi tehdään vuonna 2029.
Tila
Vain 35,8 % tarkastelluista populaatioista ylitti geneettisen kestävyyden raja-arvona pidetyn 500 efektiivisen yksilön populaatiokoon. Arvion perusteella suuri osa Suomen luonnon populaatioista menettää geneettistä monimuotoisuuttaan jokaisessa sukupolvessa, ellei geenivirta kykene korvaamaan satunnaisajatumisen ja sisäsiitoksen aiheuttamaa vähenemää. Arvio perustuu 65 ekologioiltaan toisistaan hyvin erilaisten lajien populaatioihin. Tarkastelluista lajeista yli puolella yksikään populaatio ei ylittänyt 500 efektiivisen yksilön raja-arvoa.
Kehitys
Indikaattori on arvioitu ensimmäisen kerran vuonna 2026, joten sen kehitystä ei voida vielä arvioida. Seuraava arvio tehdään todennäköisesti aikaisintaan vuonna 2029.
Merkitys
Indikaattori kuvaa luonnonpopulaatioiden keskimääräistä geneettistä kestävyyttä. Geneettinen monimuotoisuus tukee populaatioiden säilymistä pitkällä aikavälillä sekä niiden kykyä sopeutua ympäristön muutoksiin (Kardos ym. 2021). Sen merkitys ulottuu myös yksittäisiä populaatioita laajemmalle, sillä geneettinen monimuotoisuus edistää ekosysteemien toimintaa ja niiden tuottamien ekosysteemipalvelujen säilymistä (Des Roches ym. 2021).
Geneettistä kestävyyttä arvioidaan indikaattorissa populaation efektiivisen koon kautta (Mastretta-Yanes ym. 2024). Efektiivinen populaatiokoko kuvaa populaation geneettistä käyttäytymistä, eikä se siten vastaa suoraan populaation yksilömäärää. Jos efektiivinen koko on alle 500 yksilöä, geneettistä monimuotoisuutta menetetään nopeasti sukupolvesta toiseen jo sattuman vaikutuksesta (Jamieson & Allendorf 2012).
Indikaattoria hyödynnetään kansainvälisessä biodiversiteettiraportoinnissa, mutta sen voi ajatella soveltuvan paremmin kansalliseen monimuotoisuusseurantaan. Tämä johtuu siitä, että eri maat voivat valita tarkasteltavan lajijoukon eri kriteereillä, jolloin erot absoluuttisissa indikaattoriarvoissa todennäköisesti kertovat enemmänkin erilaisesta tavasta valita tarkasteltavia lajeja kuin todellisista eroista maiden välillä.
Lähteet
Tausta-aineisto
Indikaattori sisältää populaatiokohtaisia arvioita 65 eri lajilta. Indikaattoriin sisällytetyt lajit on valittu hyödyntäen monikriteeristä optimointimenetelmää (Kahilainen & Schulz, julkaisematon), jonka avulla pyrittiin saamaan rajattu, mutta mahdollisimman edustava lajijoukko, josta arviointiprosessi aloitettiin.
Lajimäärät eri sisällytetyissä lajiryhmissä:
Nisäkkäät: 10 lajia
Linnut: 7 lajia
Matelijat: 1 laji
Kalat: 1 laji
Selkärangattomat: 12 lajia
Putkilokasvit: 9 lajia
Sammalet: 13 lajia
Sienet: 5 lajia
Muut: 7 lajia
Indikaattori hyödyntää kyseisille useita eri tietolähteitä aina yksittäisitä vertaisarvioiduista populaatiogenetiikkaa käsittelevistä tieteellisistä julkaisuista (lähteenä yli 20 julkaisua) Lajitietokeskuksen palveluiden kautta ladattaviin useista eri havaintokokoelmista koostuviin havaintoaineistoihin.
Merkittävimmät havaintoaineistolähteet (englanniksi):
Algae Fennoskandiae Orientalis (http://tun.fi/HR.89(siirryt toiseen palveluun))
Aphyllophorales Fennoscandiae orientalis (http://tun.fi/HR.139(siirryt toiseen palveluun))
The Atlas of Finnish Fungi (http://tun.fi/HR.2129(siirryt toiseen palveluun))
Bryophyte collection of the Botanical Museum, University of Oulu (OULU) (http://tun.fi/HR.1267(siirryt toiseen palveluun))
Bryophyte Herbarium (H): Herbarium Fennoscandiae orientalis (http://tun.fi/HR.124(siirryt toiseen palveluun))
Fungal collection of the Botanical Museum, University of Oulu (OULU) (http://tun.fi/HR.1367(siirryt toiseen palveluun))
Hatikka.fi observations (http://tun.fi/HR.447(siirryt toiseen palveluun))
iNaturalist Suomi Finland (http://tun.fi/HR.3211(siirryt toiseen palveluun))
Invertebrate collection excluding insects (Luomus) (http://tun.fi/HR.44(siirryt toiseen palveluun))
JYV – Bryophyte collections (http://tun.fi/HR.1351(siirryt toiseen palveluun))
Kastikka Floristic Archives (H) (http://tun.fi/HR.3931(siirryt toiseen palveluun))
Kastikka Floristic Archives (KEVO): (http://tun.fi/HR.3973(siirryt toiseen palveluun))
LajiGIS: Species monitoring sites (http://tun.fi/HR.3553(siirryt toiseen palveluun))
LajiGIS: Species surveys and monitoring at sea (http://tun.fi/HR.3491(siirryt toiseen palveluun))
LajiGIS: Species mapping and surveys (http://tun.fi/HR.4251(siirryt toiseen palveluun))
Mollusca (Luomus) (http://tun.fi/HR.647(siirryt toiseen palveluun))
Notebook, general observations (http://tun.fi/HR.1747(siirryt toiseen palveluun))
TUR Bryophyte collections of the Turku University (http://tun.fi/HR.771(siirryt toiseen palveluun))
TUR Lichen collections of Turku University (http://tun.fi/HR.770(siirryt toiseen palveluun))
TUR Vascular plant collections of the Turku University, Herbarium generale (http://tun.fi/HR.428(siirryt toiseen palveluun))
Vascular plant collections of the Botanical Museum, University of Oulu (OULU) (http://tun.fi/HR.427(siirryt toiseen palveluun))
Vascular Plant Herbarium: Herbarium Fennoscandicum (http://tun.fi/HR.167(siirryt toiseen palveluun))
Vascular Plant Herbarium: Herbarium Generale (http://tun.fi/HR.168(siirryt toiseen palveluun))
Worms (Luomus) (http://tun.fi/HR.1067(siirryt toiseen palveluun))
Zoobenthos database (POHJE) (http://tun.fi/HR.3391(siirryt toiseen palveluun))
Indikaattorin laskenta
Indikaattori on tuotettu vastaavasti kuin Mastretta-Yanes ym. (2024) sekä noudattaen CBD:n ja Coalition for Conservation Genetics -yhteisön ohjeistusta ja työkaluja, sillä poikkeuksella, että tällä hetkellä arvioituja lajeja on vain 78 suositellun noin sadan lajin sijaan.
Menetelmä perustuu käytännönläheisyyteen. Useimmiten on vaikea tuottaa tarkkoja molekyylibiologisiin menetelmiin tai sukupuihin pohjaavia arvioita kymmenien lajien luonnonpopulaatioiden efektiivisistä ko’oista. Tämän vuoksi arvioinnissa turvaudutaan muuttamaan populaation laskennallinen populaatiokoko efektiiviseksi populaatiokooksi lajille tai lajiryhmälle soveltuvalla kertoimella.
Arviointi edellyttää myös populaatiorakenteen arviointia ja useiden lajien kohdalla populaatiorajojen määrittäminen on edellyttänyt havaintoaineistoihin ja lajien ekologiaan perustuvaa tulkintaa. Niille lajille, joille ei ole ollut saatavilla populaatiorakenteita tarkastelevia geneettisiä tutkimuksia, on populaatiorakenteita päätelty esiintymien etäisyyksien ja lajien levittäytymis-kykyyn liittyvien tutkimusten perusteella. Jos lajille on esimerkiksi dokumentoitu pisimmäksi elinaikaiseksi liikkumisetäisyydeksi 10 kilometriä ja esiintymät sijaitsevat tätä kauempana toisistaan, on niiden tulkittu kuuluvan eri populaatioihin.
Joissain tapauksissa lajille ei ole myöskään saatavilla tarkkoja populaatiokohtaisia pistearvioita ja/tai arvioita populaatiokoon 95% luottamusvälistä. Tällöin on tukeuduttu asiantuntija-arvioon populaatiokoon suuruusluokasta. Tällöin populaatiokoko on arvioitu hyvin karkeasti. Olettaen, että efektiivinen populaatiokoko olisi n. 10% laskennallisesta populaatiokoosta, tällainen asteikko voisi olla esimerkiksi seuraavanlainen: ”selkeästi vähemmän kuin 5000 yksilöä”, ”joitain kymmeniä tai satoja yksilöitä alle 5000:n yksilön”, ” joitain kymmeniä tai satoja yksilöitä enemmän kuin 5000 yksilöä”, ”selkeästi enemmän kuin 5000 yksilöä”, ”populaatiokokoarvion arvoalueen alin arvo on pienempi ja korkein suurempi kuin 5000 yksilöä”.
Indikaattoriin tehdyt päivitykset ja muutokset
30.10.2026: Indikaattori julkaistu.
Kysy lisää
Aapo Kahilainen
Erikoissuunnittelija (Syke), Biodiversiteetti-indikaattorit, Luonnontilan verkkopäätoimittaja