Siirry sisältöön

Säilyneiden populaatioiden osuus

Päivitetty: 30.10.2026

Tiivistelmä

70 lajin eri lajiryhmiä edustavassa otoksessa valtaosa (yli 98 %) populaatioista on säilynyt vuodesta 2000 tähän päivään. Indikaattori arvioitiin ensimmäistä kertaa vuonna 2026, joten ei vielä ole mahdollista arvioida indikaattorin kehitystä. Indikaattori arvioidaan seuraavan kerran vuonna 2029.

Tila

Jopa 98.1 % tarkastelluista populaatioista säilyi vuodesta 2000 vuoteen 2025. Arvio perustuu 79 ekologioiltaan toisistaan hyvin erilaisten lajien populaatioihin ja sen perusteella suuri osa Suomen luonnon populaatioiden välillä olevasta geneettisestä vaihtelusta on säilynyt ainakin tällä lyhyellä tarkasteluvälillä. On kuitenkin huomioitava, että monien lajien ja/tai lajiryhmien kohdalla populaatioiden häviäminen on tapahtunut jo selkeästi ennen vuotta 2000.

Kehitys

Indikaattori on arvioitu ensimmäisen kerran vuonna 2026, joten sen kehitystä ei voida vielä arvioida. Seuraava arvio tehdään todennäköisesti aikaisintaan vuonna 2029.

Merkitys

Indikaattori kuvaa luonnonpopulaatioiden keskimääräistä geneettistä kestävyyttä. Geneettinen monimuotoisuus tukee populaatioiden säilymistä pitkällä aikavälillä sekä niiden kykyä sopeutua ympäristön muutoksiin (Kardos ym. 2021). Sen merkitys ulottuu myös yksittäisiä populaatioita laajemmalle, sillä geneettinen monimuotoisuus edistää ekosysteemien toimintaa ja niiden tuottamien ekosysteemipalvelujen säilymistä (Des Roches ym. 2021).

Indikaattori pyrkii arvioimaan populaatioiden välillä olevaa geneettistä vaihtelua tarkastelemalla populaatioiden säilymistä ajassa (Mastretta-Yanes ym. 2024). Ajatuksena on, että populaatioiden geneettiset koostumukset poikkeavat toisistaan, minkä vuoksi paikallissukupuuttojen kautta saatetaan menettää ainutlaatuisia geneettisiä yhdistelmiä. Yhdessä indikaattorin ”Geneettisesti kestävällä tasolla olevien populaatioiden osuus” kanssa nämä kaksi indikaattoria muodostavat yksinkertaisimman ja käytännönläheisimmän geneettisen monimuotoisuuden mittariston päätöksentekijöille.

Indikaattoria hyödynnetään kansainvälisessä biodiversiteettiraportoinnissa, mutta sen voi ajatella soveltuvan paremmin kansalliseen monimuotoisuusseurantaan. Tämä johtuu siitä, että eri maat voivat valita tarkasteltavan lajijoukon eri kriteereillä, jolloin erot absoluuttisissa indikaattoriarvoissa todennäköisesti kertovat enemmänkin erilaisesta tavasta valita tarkasteltavia lajeja kuin todellisista eroista maiden välillä.

Lähteet

Tausta-aineisto

Indikaattori sisältää populaatiokohtaisia arvioita 70 eri lajilta. Indikaattoriin sisällytetyt lajit on valittu hyödyntäen monikriteeristä optimointimenetelmää (Kahilainen & Schulz, julkaisematon), jonka avulla pyrittiin saamaan rajattu, mutta mahdollisimman edustava lajijoukko, josta arviointiprosessi aloitettiin.

Lajimäärät eri sisällytetyissä lajiryhmissä:

Nisäkkäät: 10 lajia
Linnut: 7 lajia
Matelijat: 2 lajia
Kalat: 2 lajia
Selkärangattomat: 13 lajia
Putkilokasvit: 10 lajia
Sammalet: 13 lajia
Sienet: 5 lajia
Muut: 7 lajia

Indikaattori hyödyntää kyseisille useita eri tietolähteitä aina yksittäisitä vertaisarvioiduista populaatiogenetiikkaa käsittelevistä tieteellisistä julkaisuista (lähteenä yli 20 julkaisua) Lajitietokeskuksen palveluiden kautta ladattaviin useista eri havaintokokoelmista koostuviin havaintoaineistoihin.

Merkittävimmät havaintoaineistolähteet (englanniksi):

Algae Fennoskandiae Orientalis (http://tun.fi/HR.89(siirryt toiseen palveluun))
Aphyllophorales Fennoscandiae orientalis (http://tun.fi/HR.139(siirryt toiseen palveluun))
The Atlas of Finnish Fungi (http://tun.fi/HR.2129(siirryt toiseen palveluun))
Bryophyte collection of the Botanical Museum, University of Oulu (OULU) (http://tun.fi/HR.1267(siirryt toiseen palveluun))
Bryophyte Herbarium (H): Herbarium Fennoscandiae orientalis (http://tun.fi/HR.124(siirryt toiseen palveluun))
Fungal collection of the Botanical Museum, University of Oulu (OULU) (http://tun.fi/HR.1367(siirryt toiseen palveluun))
Hatikka.fi observations (http://tun.fi/HR.447(siirryt toiseen palveluun))
iNaturalist Suomi Finland (http://tun.fi/HR.3211(siirryt toiseen palveluun))
Invertebrate collection excluding insects (Luomus) (http://tun.fi/HR.44(siirryt toiseen palveluun))
JYV – Bryophyte collections (http://tun.fi/HR.1351(siirryt toiseen palveluun))
Kastikka Floristic Archives (H) (http://tun.fi/HR.3931(siirryt toiseen palveluun))
Kastikka Floristic Archives (KEVO): (http://tun.fi/HR.3973(siirryt toiseen palveluun))
LajiGIS: Species monitoring sites (http://tun.fi/HR.3553(siirryt toiseen palveluun))
LajiGIS: Species surveys and monitoring at sea (http://tun.fi/HR.3491(siirryt toiseen palveluun))
LajiGIS: Species mapping and surveys (http://tun.fi/HR.4251(siirryt toiseen palveluun))
Mollusca (Luomus) (http://tun.fi/HR.647(siirryt toiseen palveluun))
Notebook, general observations (http://tun.fi/HR.1747(siirryt toiseen palveluun))
TUR Bryophyte collections of the Turku University (http://tun.fi/HR.771(siirryt toiseen palveluun))
TUR Lichen collections of Turku University (http://tun.fi/HR.770(siirryt toiseen palveluun))
TUR Vascular plant collections of the Turku University, Herbarium generale (http://tun.fi/HR.428(siirryt toiseen palveluun))
Vascular plant collections of the Botanical Museum, University of Oulu (OULU) (http://tun.fi/HR.427(siirryt toiseen palveluun))
Vascular Plant Herbarium: Herbarium Fennoscandicum (http://tun.fi/HR.167(siirryt toiseen palveluun))
Vascular Plant Herbarium: Herbarium Generale (http://tun.fi/HR.168(siirryt toiseen palveluun))
Worms (Luomus) (http://tun.fi/HR.1067(siirryt toiseen palveluun))
Zoobenthos database (POHJE) (http://tun.fi/HR.3391(siirryt toiseen palveluun))

Indikaattorin laskenta

Indikaattori on tuotettu vastaavasti kuin Mastretta-Yanes ym. (2024) sekä noudattaen CBD:n ja Coalition for Conservation Genetics -yhteisön ohjeistusta ja työkaluja, sillä poikkeuksella, että tällä hetkellä arvioituja lajeja on vain 78 suositellun noin sadan lajin sijaan.

Menetelmä perustuu käytännönläheisyyteen. Useimmiten on vaikea tuottaa tarkkoja molekyylibiologisiin menetelmiin tai sukupuihin pohjaavia arvioita kymmenien lajien luonnonpopulaatioiden efektiivisistä ko’oista. Tämän vuoksi arvioinnissa turvaudutaan muuttamaan populaation laskennallinen populaatiokoko efektiiviseksi populaatiokooksi lajille tai lajiryhmälle soveltuvalla kertoimella.

Arviointi edellyttää myös populaatiorakenteen arviointia ja useiden lajien kohdalla populaatiorajojen määrittäminen on edellyttänyt havaintoaineistoihin ja lajien ekologiaan perustuvaa tulkintaa. Niille lajille, joille ei ole ollut saatavilla populaatiorakenteita tarkastelevia geneettisiä tutkimuksia, on populaatiorakenteita päätelty esiintymien etäisyyksien ja lajien levittäytymis-kykyyn liittyvien tutkimusten perusteella. Jos lajille on esimerkiksi dokumentoitu pisimmäksi elinaikaiseksi liikkumisetäisyydeksi 10 kilometriä ja esiintymät sijaitsevat tätä kauempana toisistaan, on niiden tulkittu kuuluvan eri populaatioihin.

Joissain tapauksissa lajille ei ole myöskään saatavilla tarkkoja populaatiokohtaisia pistearvioita ja/tai arvioita populaatiokoon 95% luottamusvälistä. Tällöin on tukeuduttu asiantuntija-arvioon populaatiokoon suuruusluokasta. Tällöin populaatiokoko on arvioitu hyvin karkeasti. Olettaen, että efektiivinen populaatiokoko olisi n. 10% laskennallisesta populaatiokoosta, tällainen asteikko voisi olla esimerkiksi seuraavanlainen: ”selkeästi vähemmän kuin 5000 yksilöä”, ”joitain kymmeniä tai satoja yksilöitä alle 5000:n yksilön”, ” joitain kymmeniä tai satoja yksilöitä enemmän kuin 5000 yksilöä”, ”selkeästi enemmän kuin 5000 yksilöä”, ”populaatiokokoarvion arvoalueen alin arvo on pienempi ja korkein suurempi kuin 5000 yksilöä”.

Indikaattoriin tehdyt päivitykset ja muutokset

30.10.2026: Indikaattori julkaistu.

Kysy lisää

Aapo Kahilainen

Erikoissuunnittelija (Syke), Biodiversiteetti-indikaattorit, Luonnontilan verkkopäätoimittaja

aapo.kahilainen@syke.fi

+358 295 251220