Sisävedet
Suomessa on runsaasti niin järviä ja jokia kuin vähävetisempiä lampia, puroja ja muita pienvesiä. Kaikkien sisävesien yhteenlaskettu pinta-ala vastaa noin kahdeksaa prosenttia Suomen kokonaispinta-alasta.
Sisävesiä ensisijaisena elinympäristönään käyttävän lajiston osuus koko Suomen tunnetusta lajistosta on arviolta seitsemästä kahdeksaan prosenttia. Näiden lajien lisäksi useat lajit ovat riippuvaisia sisävesistä joissain vaiheessa elinkiertoaan.
Suomen sisävedet kattavat paljon pinta-alaa, mutta ovat vähävetisiä
Sisävesien määritelmä on periaatteessa yksinkertainen: niitä ovat kaikki meren pinnan tason yläpuolella sijaitsevat vesiympäristöt. Tähän määritelmään istuvat esimerkiksi Suomen noin 57 000 pinta-alaltaan vähintään hehtaarin kokoista järveä, yli 600 isoa jokea, yli 30 000 lähdettä ja lukemattomia puroja. Kaikkien sisävesiympäristöjen yhteenlaskettu pinta-ala on noin 3,4 miljoona hehtaaria, joka vastaa kahdeksaa prosenttia Suomen kokonaispinta-alasta ja kymmentä prosenttia sellaisesta maa- ja vesialasta, joka ei sisällä Suomen osuutta Itämerestä. Suomen sisävedet ovat kuitenkin laajuuteensa nähden vähävetisiä, sillä järvien keskisyvyys on vain seitsemän metriä. Yli 80 metrin syvyyteen yltävät ainoastaan Päijänne, Inarijärvi, Suvasvesi, Saimaa, Toisvesi ja Lammin Pääjärvi.
Suomessa sisävesien osuus pinta-alasta on suurin Savossa, Hämeessä ja Pohjois-Karjalassa, jossa sijaitsevan suurimmat vesistöt kuten Saimaa, Päijänne ja Pielinen. Varsin paljon vesielinympäristöjä on myös Inarijärven alueella Lapissa sekä Oulujärven tienoilla Kainuussa. Vähän vesipinta-alaa puolestaan on rannikkoseuduilla ja Ylä-Lapissa Inarin ulkopuolella. Vähäjärvisten rannikkoalueiden läpi virtaa runsaasti jokia, joiden merkitys maiseman ja luonnon monimuotoisuuden kannalta on huomattava, vaikka pinta-alassa mitattuna niiden osuus on vähäinen.
Pienialaiset sisävedet ovat erityisen herkkiä ympäristön muutoksille, sillä matalan veden ja rantavyöhykkeen osuus on niissä vallitseva. Siten lähiympäristössä ja valuma-alueella tapahtuvilla muutoksilla on suuri vaikutus vesiekosysteemiin.
Sisävesien lajisto
Noin 1700 lajin ensisijaisen elinympäristön tiedetään olevan jokin sisävesiympäristö. Tämä on noin seitsemästä kahdeksaan prosenttia siitä Suomessa tavattavasta lajistosta, jolle ensisijainen elinympäristö on kyetty määrittämään. Sisävesissä tavattavan lajiston osuus siis täsmää hyvin sisävesien Suomen pinta-alasta kattamaan osuuteen. Suurin osa sisävesien lajeista esiintyy järvissä ja lammissa, mutta myös erilaiset virtavedet ja pienvedet ovat hyvin runsaslajisia.
Sisävedet ovat tärkeimpiä elinympäristöjä kaloille, sekä useille hyönteisille, kuten esimerkiksi sudenkorennoille ja vesiperhosille. Lisäksi monet nilviäiset, linnut, sammalet ja putkilokasvit ovat sisävesien lajeja. Näiden lisäksi useat ensisijaisesti muissa elinympäristöissä tavattavat lajit riippuvat sisävesiympäristöistä jossain elinkiertonsa vaiheessa tai hyödyntävät niitä toissijaisesti. Itämeren alhaisen suolapitoisuuden vuoksi sisävesien ja Itämeren lajisto on Suomessa pitkälti päällekkäinen.