Rannat
Rantoihin kuuluvat niin Itämeren kuin sisävesienkin avoimet tai puoliavoimet rantaympäristöt. Rannat ovat runsaslajisia, sillä vaikka ne kattavat vain noin kaksi prosenttia Suomen kokonaispinta-alasta, ovat ne ensisijaisia elinympäristöjä yli yhdeksälle prosentille Suomessa tavattavista lajeista.
Rannat vesien ja maa-alueiden välissä
Rantaelinympäristöjä on runsaasti paitsi Suomen- ja Pohjanlahden rannikoilla myös suurimmilla sisävesialueilla Järvi-Suomessa. Rantaelinympäristöjen pinta-alan tarkka arvioiminen on kuitenkin vaikeaa. Arviointia hankaloittavat muun muassa rantojen määrittelyn, rajaamisen ja mittaamisen ongelmallisuus sekä rantojen kartoituksen ja tutkimuksen puutteellisuus. Määrittelytavasta riippuen arviot ranta-alueiden määrästä voivat vaihdella eri yhteyksissä, sillä paljon riippuu siitä, mistä rannan päätetään alkavan ja mihin loppuvan.
Karkeasti arvioituna Suomessa voidaan katsoa olevan Itämeren rantojen elinympäristöjä noin 120 000 hehtaaria ja sisävesien rantaelinympäristöjä noin kuusinkertainen määrä merenrantoihin verrattuna. Tämän arvion perusteella kaikkien rantaelinympäristöjen yhteenlaskettu osuus vastaisi noin kahta prosenttia Suomen kokonaispinta-alasta ja 2,6 prosenttia maapinta-alasta. Tässä tarkastelussa rantaelinympäristöiksi on laskettu merenrantojen osalta avoimet ja puoliavoimet rantaympäristöt normaalivedenkorkeuden mukaisen rantaviivan ja säännöllisen tulvan ylärajan välisellä alueella. Sisävesien ranta-alueiden määrän arvio on tehty vertaamalla merialueiden ranta-alaa sisävesien ja merialueiden rantaviivojen suhteeseen. Tämä lähestymistapa olettaa, että sisävesien ja meren rantojen korkokuvat vastaavat toisiaan.
Rannat ovat runsaslajisia
Rantaelinympäristöjen on todettu olevan huomattavan runsaslajisia. Tarkastelluista lajeista yhdeksän prosenttia on rantojen lajeja. Näistä 57 prosenttia esiintyy ensisijaisesti sisävesien rannoilla ja 34 prosenttia puolestaan Itämeren rannoilla. Vajaalle kymmenelle prosentille rantalajeista ensisijaista elinympäristöä ei ole voitu määrittää.
Sisävesien rantojen lajistosta suurin osa on keskittynyt niitty- ja luhtarannoille, mutta myös hiekkarannoilla on oma lajistonsa. Putkilokasvien osuus on rantalajistossa huomattava, mutta niiden lisäksi rannoilla esiintyy paljon erilaisia hyönteisiä, kuten kovakuoriaisia, pistiäisiä ja kaksisiipisiä. Itämeren niitty- ja luhtarannat ovat myös tärkeä elinympäristö monille perhosille.