Metsät

Metsät ovat sekä pinta-alaltaan että lajimäärältään yksi Suomen merkittävimmistä elinympäristötyypeistä. Kangasmailla kasvavia metsiä on hieman alle 15 miljoonaa hehtaaria. Tämä vastaa 36 prosenttia Suomen kokonaispinta-alasta ja 49 prosenttia maa-alasta.

Metsiä ensisijaisena elinympäristönään käyttävän lajiston osuus koko Suomen tunnetusta lajistosta on noin 42 prosenttia. Varsinaisten metsien lisäksi metsälajeja esiintyy myös monissa muissa elinympäristöissä kuten esimerkiksi puustoisilla soilla ja kalliolla.

Mikä on metsää?

Metsälle on olemassa useita määrittelyjä. Metsätalouden piirissä metsä on perinteisesti määritelty vuosittaisen puunkasvun mukaan. Esimerkiksi valtakunnan metsien inventoinnissa (VMI) sovellutetun luokituksen mukaan metsiä ovat kaikki sellaiset puustoiset elinympäristöt, joiden kasvupotentiaali on yli kuutiometri puuta vuodessa hehtaaria kohti.

Ekologiselta kannalta katsottuna tarkoituksenmukaisempaa on kuitenkin määritellä metsä puustoisten elinympäristöjen maannoksen ja aluskasvillisuuden koostumuksen mukaan. Tällöin metsiä ovat sellaiset kivennäismailla sijaitsevat kasvupaikat, joilla on tai joille voi kehittyä kookkaan puuston luonnehtimia eliöyhteisöjä. Tämän määritelmän mukaan esimerkiksi turvemaiden metsät luetaan soiksi (korpia ja rämeitä) ja sellaiset puustoiset kasvupaikat, joilla esiintyy kalliopaljastumia, kallioksi.

Metsät hallitsevat maisemaa

Määritelmästä riippumatta metsät hallitsevat suomalaista maisemaa hyvin tasaisesti koko maassa. Ainoastaan suurtuntureiden alueella Käsivarren Lapissa metsien osuus maapinta-alasta jää alle 30 prosentin. Myös rannikkoseuduilla ja Kainuussa metsiä hieman muuta maata vähemmän. Etelä- ja Lounais-Suomessa on muuta maata enemmän taajamia ja peltoja, Pohjanmaalla ja Kainuussa soita.

Lehdot ja vanhat metsät tärkeitä metsälajistolle

Vaikka metsiä onkin maassamme paljon, on erityisen lajirikkaita lehtoja ja vanhoja luonnontilaisia tai luonnontilaisen kaltaisia metsiä jäljellä koko maassa vain vähän. Lehtojen osuus koko metsäpinta-alasta on nykyään vain noin prosentin luokkaa, vaikka hyvin tunnetusta metsälajistosta lähes kolmannes on lehtolajeja.

Vanhojen metsien osuus koko maan metsistä on puolestaan alle viisi prosenttia, vaikka niistä on riippuvaisia n. 13% metsälajeista. Eniten vanhoja luonnontilaisen kaltaisia metsiä on Lapissa, Kainuussa sekä Pohjois-Karjalassa. Nykyisin jäljellä olevat luonnontilaiset tai luonnontilaisen kaltaiset metsät ovat käytännössä kaikki vanhoja metsiä, sillä viime vuosikymmeninä nuoria luonnontilaisia metsiä ei ole juurikaan syntynyt.