Maatalousympäristön päiväperhoset
Tiivistelmä
Maatalousympäristön päiväperhosten kannat ovat keskimäärin laskeneet 2000-luvulla jonkin verran. Vähentyneissä on eniten alkukesällä lentäviä sekä toukkana heiniä syöviä lajeja. Sen sijaan moni loppukesän perhonen sekä toukkana ruohoilla tai puilla elävä laji on säilynyt vakaana tai runsastunut. Päiväperhosten vuosittaiset kannanvaihtelut ovat suuria ja riippuvat paljon kesäkausien sääolosuhteista.
Tila
Maatalousympäristön päiväperhoskannoille ei ole määritetty tilaa. Tämä johtuu siitä, että on haastavaa löytää sopivaa vertailukohtaa nykytilanteelle, sillä seuranta-aineisto alkaa vasta vuodesta 1999. Koska kehityssuunta arvioidaan aikaväliltä 2000-2024, olisivat indikaattorin tila ja viimeaikainen kehitys voimakkaasti kytköksissä toisiinsa. Kehityssuunnan arvion perusteella voidaan kuitenkin sanoa, että kannat ovat tänä päivänä pienemmät kuin seurannan alussa.
Indikaattoriin sisältyvistä 45 lajista viiden kannat ovat tällä hetkellä merkittävästi ja kolmentoista lievästi alhaisemmat nyt kuin seurannan alussa. Merkittävää runsastumista on havaittu kahdella ja lievää viidellä lajilla (Heliölä ym. 2022).
Kehitys
Indikaattorin 2000-luvun trendi on heikkenevä. Maatalousympäristön päiväperhoset ovat vähentyneet yhdeksänkymmenen prosentin todennäköisyydellä vähintään puoli prosenttia vuodessa. Päiväperhosten vuosittaiset kannanmuutokset ovat suuria. Niihin vaikuttavat etenkin kesän sääolosuhteet ja muun muassa perhostoukkien loisten määrien vaihtelut. Suuren vaihtelun takaa erottuu kuitenkin loiva laskeva pitkän aikavälin muutos.
Merkitys
Indikaattori kuvaa maatalousympäristön päiväperhosten esiintymisen runsautta ja lajiston monimuotoisuutta. Perhosten runsauden ja lajikirjon muutokset liittyvät pitkällä aikavälillä etenkin maa- ja metsätalouden maankäytön muutoksiin sekä ilmaston lämpenemiseen.
Vuosikymmenten mittakaavassa erityisesti niittyjen ja pientareiden lajit ovat vähentyneet maatalouden tehostumisen seurauksena (Heliölä ym. 2021). Päiväperhosille tärkeiden luonnonlaitumien sekä niihin vertautuvien pientareiden ja muiden perinneympäristöjen pinta-ala on pienentynyt. Toisaalta uuselinympäristöt, kuten tienvarret ja voimalinjat korvaavat jossain määrin näitä menetyksiä.
Kesien lämpötila ja sateisuus vaikuttavat voimakkaasti päiväperhosten kantoihin. Keskimäärin päiväperhoset hyötyvät lämpimistä ja poutaisista kesistä. Toisaalta pitkät kuivuuskaudet lisäävät perhostoukkien kuolleisuutta, mikä vähentää perhosten määrää seuraavana kesänä. Ilmaston lämpenemisestä ovat hyötyneet etenkin 2000-luvulla voimakkaasti runsastuneet karttaperhonen ja keisarinviitta (Heliölä ym. 2022).
Lähteet
Tausta-aineisto
Indikaattori perustuu Suomen ympäristökeskuksen koordinoimiin seurantalaskentoihin, joita tekevät ammattitason perhostuntemuksen omaavat vapaaehtoiset harrastajat. Seuranta toteutetaan vähintään seitsemän kertaa kesässä toistettavilla linjalaskennoilla. Laskentalinjan pituus on tavallisesti yhdestä kahteen kilometriä. Viime vuosina seuranta on kattanut noin 50 havaintopaikkaa vuodessa. Seurantaverkko on kattava Etelä- ja Lounais-Suomessa, mutta puutteellinen maan keski- ja pohjoisosissa.
Indikaattorissa mukana olevat lajit yleisyysjärjestyksessä:
1. Tesmaperhonen – Aphantopus hyperantus
2. Lanttuperhonen – Pieris napi
3. Lauhahiipijä – Thymelicus lineola
4. Nokkosperhonen – Aglais urticae
5. Sitruunaperhonen – Gonepteryx rhamni
6. Angervohopeatäplä – Brenthis ino
7. Neitoperhonen – Aglais io
8. Niittyhopeatäplä – Boloria selene
9. Kangasperhonen– Callophrys rubi
10. Loistokultasiipi – Lycaena virgaureae
11. Metsänokiperhonen – Erebia ligea
12. Piippopaksupää – Ochlodes sylvanus
13. Hopeasinisiipi – Polyommatus amandus
14. Orvokkihopeatäplä – Speyeria aglaja
15. Idänniittyperhonen – Coenonympha glycerion
16. Ketohopeatäplä – Fabriciana adippe
17. Niittysinisiipi – Cyaniris semiargus
18. Tummapapurikko – Lasiommata maera
19. Herukkaperhonen – Polygonia c-album
20. Virnaperhonen – Leptidea sinapis
21. Kangassinisiipi – Plebejus argus
22. Karttaperhonen – Araschnia levana
23. Auroraperhonen – Anthocharis cardamines
24. Ohdakeperhonen– Vanessa cardui
25. Pursuhopeatäplä – Boloria euphrosyne
26. Ketosinisiipi – Plebejus idas
27. Hohtosinisiipi – Polyommatus icarus
28. Pihlajaperhonen – Aporia crataegi
29. Keisarinviitta – Argynnis paphia
30. Ratamoverkkoperhonen – Melitaea athalia
31. Mustatäplähiipijä – Carterocephalus silvicola
32. Paatsamasinisiipi – Celastrina argiolus
33. Pikkuapollo – Parnassius mnemosyne
34. Amiraali – Vanessa atalanta
35. Ketokultasiipi – Lycaena hippothoe
36. Suruvaippa – Nymphalis antiopa
37. Ruskosinisiipi – Eumedonia eumedon
38. Juolukkasinisiipi – Agriades optilete
39. Pikkukultasiipi – Lycaena phlaeas
40. Naurisperhonen – Pieris rapae
41. Lehtosinisiipi – Aricia artaxerxes
42. Kaaliperhonen – Pieris brassicae
43. Suokeltaperhonen – Colias palaeno
44. Peltovirnaperhonen – Leptidea juvernica
45. Keltaniittyperhonen – Coenonympha pamphilus
Lisätietoa aineistosta:
Indikaattorin laskenta
Maatalousympäristön päiväperhoset on Suomen ympäristökeskuksen yhdessä Luonnontieteellisen keskusmuseon Lajitietokeskuksen kanssa tuottama indikaattori, jossa yhdistetään arvioita yksittäisten lajien runsauden kehityksestä yhdeksi indeksiluvuksi. Monilaji-indikaattori päivittyy automaattisesti ja sen indeksiluku kuvaa suhdetta vertailuvuoteen (2000). Indikaattori on laskettu geometrisena keskiarvona 45 runsaslukuisimman maassamme vakinaisena esiintyvän lajin indekseistä. Kaikki nämä lajit saavat indeksissä saman painoarvon.
Monilaji-indikaattorin laskenta alkaa yksittäisten lajien esiintymisen runsauden arvioinnista. Lajien kehityksiä arvioidaan laskennoissa havaittujen päiväperhosten määristä yleistetyillä lineaarisilla tilastomalleilla, jotka ottavat myös huomioon laskentapaikkojen välisiä eroja ja perättäisten vuosien välisiä riippuvuussuhteita.
Otannasta riippuviin tilastomalleihin pohjaavat lajikohtaiset arviot sisältävät aina epävarmuutta. Tämän epävarmuus pyritään huomioimaan ja tuomaan mukaan monilaji-indikaattoriin Monte Carlo -simulaatioiden avulla.
Lajitietokeskuksen tuottamasta indikaattorista on tätä sivustoa varten laskettu vuosittaisia kannankehitysarvioita eri aikaväleille.
Indikaattori taulukkona:
Indikaattoriin tehdyt päivitykset ja muutokset
20.12.2024: Indikaattoria päivitetty sisältämään uusin vuoden 2024 aineisto. Indikaattorin kehitys on arvioitu uudelleen tämän aineiston perusteella, mutta merkittäviä muutoksia aiempaan tulkintaan ei tapahtunut.
Kysy lisätietoja
Janne Heliölä
Tutkija (Syke), Maatalousympäristön päiväperhosseurannan koordinaattori
Kimmo Saarinen
Luonnonsuojelun asiantuntija (Kaakkois-Suomen Ely-keskus), Valtakunnallisen päiväperhosseurannan koordinaattori