Luontodirektiivin maatalousympäristön lajien suojelutaso

Tiivistelmä

Suojelutaso ei ole riittävä enemmistöllä EU:n luontodirektiivin Suomessa esiintyvistä maatalousympäristöjen lajeista. Luontodirektiivin liitteissä maatalousympäristön lajeja on kuitenkin vain kuusi ja yksittäisten lajien vaikutus indikaattorin arvoon on suuri. Indikaattoriin sisältyvien lajien pienestä määrästä johtuen indikaattorille ei ole määritetty tilaa tai kehityssuuntaa.

Tila: Määrittelemätön

Suunta: Määrittelemätön

Tila

Indikaattorille ei ole määritelty tarkkaa tilaa. Indikaattori sisältää vain kuusi lajia, joista kaikki on arvioitu ainoastaan boreaaliselta alueelta, minkä vuoksi yksittäisten lajien rooli indikaattorin arvojen vaihtelussa korostuu. Yleisellä tasolla voidaan kuitenkin todeta, että valtaosa ensisijaisesti maatalousympäristöissä esiintyvistä EU:n luontodirektiivin liitteiden lajeista ei ole suotuisalla suojelutasolla.

Kehitys

Indikaattorille ei ole määritelty kehitystä vähäisestä lajimäärästä johtuen. Yhdenkään lajin kohdalla ei kuitenkaan ole tapahtunut muutoksia arvioidussa suojelutasossa raportointikausien välillä. Heilahtelut osuuksissa johtuvat siitä, että joidenkin lajien suojelutasoa ei ole arvioitu kaikkina vuosina.

Merkitys

Indikaattori sisältää kuusi eri eliöryhmiin (nisäkkäät, päiväperhoset, putkilokasvit ja sammalet) kuuluvaa lajia. Lajit ovat etupäässä harvalukuisia ja/tai niiden levinneisyysalue on rajoittunut.

Indikaattori kuvaa luonnonsuojelullisesti erityisen merkityksellisiksi katsottujen lajien kantojen, levinneisyysalueen ja elinympäristön laadun kehitystä. Indikaattori kertoo siitä, pystytäänkö luonnonsuojelutoimin ja luonnonvarojen kestävällä käytöllä turvaamaan näiden lajien suotuisa suojelutaso. Suojelutaso on suotuisa, jos laji on elinkelpoinen luontaisilla elinalueillaan ja säilyy sellaisena myös pitkällä aikavälillä. EU:n biodiversiteettistrategian tavoite on, että vähintään 30 prosenttia lajeista, joiden suojelun taso ei ole tällä hetkellä suotuisa, saavuttaa suotuisan suojelun tason vuoteen 2030 mennessä.

Lähteet

Ympäristö.fi: Tietoa EU:n luontodirektiivistä

Tausta-aineisto

Indikaattori perustuu Euroopan unionin luontodirektiivin Suomen maakohtaisiin raportteihin kolmelta eri raportointijaksolta (2001-2006, 2007-2012 ja 2013-2018). Raporteissa arvioidaan useiden eri lajien suojelutason suotuisuutta perustuen lajien levinneisyysalueen laajuuteen, arvioituun populaatiokokoon, habitaatin määrään ja tulevaisuusnäkymiin. Yhdelle lajille voidaan arvioida suojelutaso usealle vyöhykkeelle (boreaalinen, alpiininen ja itämerellinen).

Raporteissa arvioidut lajit ovat listattu Euroopan unionin luontodirektiivin liitteissä II, IV ja V. Liitteessä II luetellaan yhteisön tärkeinä pitämät eläin- ja kasvilajit, alalajit tai lajiryhmät, joiden suojelemiseksi on osoitettava erityisten suojelutoimien alueita (Natura 2000 -alueverkosto). Liitteessä IV on kuvattu yhteisön tärkeinä pitämät eläin- ja kasvilajit, alalajit tai lajiryhmät, jotka edellyttävät tiukkaa suojelua. Liitteessä V listataan puolestaan yhteisön tärkeinä pitämät eläin- ja kasvilajit tai lajiryhmät, joiden ottaminen luonnosta ja hyväksikäyttö voi vaatia hyödyntämisen sääntelyä sillä ne eivät saa vaarantaa lajin suojelutasoa.

Luontodirektiivin liitteen lajeista tähän indikaattoriin on valittu vain lajit, joiden ensisijaiseksi elinympäristöksi on viimeisimmässä uhanalaisuusarvioinnissa arvioitu jokin maatalousympäristö, kuten esimerkiksi viljelymaa, perinneympäristö, kuiva tai tuore niitty, keto tai hakamaa.

Indikaattoriin sisällytetyt EU:n luontodirektiivin liitteiden lajit (suluissa suojelutaso) :

Hilleri – Mustela putorius (epäsuotuisa, riittämätön)
Koivuhiiri – Sicista betulina (suotuisa)
Isoapollo – Parnassius apollo (epäsuotuisa, riittämätön)
Pikkuapollo – Parnassius mnemosyne (epäsuotuisa, riittämätön)
Idänverijuuri – Agrimonia pilosa (epäsuotuisa, riittämätön)
Jäykkäkiertosammal – Tortella rigens (epäsuotuisa, riittämätön)

EEA: Luontodirektiivin maakohtaiset raportit

Kirja: Suomen lajien uhanalaisuus – Punainen kirja 2019 (Hyvärinen ym. toim.)

Indikaattorin laskenta

Indikaattorin eri suojelutasojen osuudet perustuvat suoraan Euroopan unionin luontodirektiivin raportointijaksojen tuloksiin. Luontodirektiiviraportoinnissa arviointi on toteutettu EU:n luonnonmaantieteellinen aluejaon mukaisesti erikseen alpiiniselle, boreaaliselle ja itämerelliselle vyöhykkeelle. Maatalousympäristön lajistoa käsittelevään indikaattoriin on kaikille lajeille käytetty boreaalisen vyöhykkeen arvioinnin tuloksia.

Indikaattoriin on valittu luontodirektiivin liitteiden II, IV ja V lajeista mukaan vain maatalousympäristön lajeja. Lähteenä lajien käyttämille elinympäristöille käytettiin viimeisintä uhanalaisuusarviointia, jonka yhteydessä on määritetty ensisijaiset elinympäristöt yli 20 000 lajille.

Toisin kuin useimpien muiden elinympäristöjen luontodirektiivissä mainittujen lajien suojelutason indikaattoreille, ei tälle indikaattorille ole määritelty tilaa tai kehitystä vähäisestä lajimäärästä johtuen. Indikaattorikuvaajassa on esitetty eri suojelutasojen osuudet indikaattorin lajistossa.