Itämeri

Itämeren pinta-ala on 422 000 neliökilometriä. Suomen aluevesiin ja talousvyöhykkeeseen kuuluu 82 000 neliökilometriä eli hieman alle viidennes. Itämeren osuus Suomen kokonaispinta-alasta on 19 %. Itämeren aluetta hallinnoivat ja sen suojelukomissioon kuuluvat Suomen lisäksi Ruotsi, Tanska, Saksa, Puola, Liettua, Latvia, Viro ja Venäjä.

Luonnontilan Itämereen liittyvät indikaattorit ovat vielä kehitteillä.

Nuori ja ainutlaatuinen Itämeri

Itämeri on mereksi hyvin nuori, runsaan 10 000 vuoden ikäinen. Lisäksi sen historiaan kuuluu useita peräkkäisiä järvi- ja merivaiheita. Näistä syistä vain harva eliölaji on ehtinyt sopeutua sen olosuhteisiin, ja toisaalta monella merilajilla ei ole ollut tarpeeksi aikaa kulkeutua Itämereen luonnollisia leviämisreittejä pitkin. Suolapitoisuus on verrattain alhainen koko Itämeren alueella, sillä noin puolet Itämereen tulevasta vedestä on peräisin siihen laskevista joista. Suolapitoisuus laskee edelleen kohti itää ja pohjoista ollen alimmillaan Suomenlahden ja Perämeren pohjukoissa.

Suomen rannikkovesien alhaisesta suolapitoisuudesta johtuen varsinaisia merilajeja esiintyy vesillämme vähän. Tähän mennessä hyvin tunnetusta lajistosta vain 1 % katsotaan olevan ensisijaisesti Itämeren lajeja. Koska huonosti tunnettujen lajien joukosssa on kuitenkin esimerkisi suuri joukko mikroleviä (n. 5 000 lajia), on Itämeren osuus Suomen koko lajistosta todellisuudessa tätä suurempi. Itämeri on tärkein elinympäristö kaloille, nilviäisille, merinisäkkäille, monille linnuille sekä makroleville.

Suomi yhteisen Itämeren äärellä

Tässä yhteydessä Itämerestä tarkastellaan erityisesti Suomen merialueelle sijoittuvaa osaa. Meren rajaaminen tällä tavoin on ekologisesti tai eliöyhteisöjen kannalta keinotekoista, mutta hallinnollisesti perusteltua. Vuonna 2005 tuli voimaan laki Suomen talousvyöhykkeestä, jonka nojalla alueveisillä jo voimassa olleita lakeja voidaan soveltaa myös talousvyöhykkeellä. Laki tehostaa ympäristörikosten valvontaa, sillä Suomen hallinnoimalla alueella esimerkiksi tahallisesti päästöjä aiheuttavat alukset voidaan asettaa syytteeseen suomalaisissa oikeusistuimissa.

Talousvyöhykkeen ulkorajat määräytyvät muiden valtioiden kanssa tehtyjen sopimusten perusteella. Talousvyöhyke voi ulottua korkeintaan 200 meripeninkulman päähän aluemerirajoista (YK:n merioikeusyleissopimuksen mukaan), mutta Suomessa tähän ei maantieteellisistä syistä johtuen ylletä. Nykyisin koko Itämeri on jaettu vastaaviin hallintoalueisiin sitä ympäröivien maiden kesken.

Vuonna 2008 voimaan tulleen EU:n meristrategiapuitedirektiivin mukaisesti Suomi on laatinut merialueelleen kansallisen merenhoitosuunnitelman ja toimenpideohjelman vuosille 2022-2027. Toimenpideohjelmassa on mittareita tilan seurannalle sekä linjattu toimenpiteitä hyvän tilan saavuttamiseksi.