Yli puoli miljoonaa suomalaista peruskoululaista on tänäkin aamuna heittänyt repun olalleen. Luonnon havainnointi, luonnontuntemus ja luonnonprosessien ymmärtäminen ovat keskeisiä opetussuunnitelman sisältöjä aina esiopetuksesta lukioon saakka. Nopeasti muuttuvassa maailmassa tarvitaan nopeaa tiedon kulkua, paitsi tutkijoilta päättäjille, myös tutkijoilta lapsille ja nuorille sekä heidän opettajilleen.
Lapsilla ja nuorilla on oikeus oppia, kuinka ihmiset toimillaan vaikuttavat muihin lajeihin ja kuinka ekosysteemit kytkeytyvät toisiinsa. Vain ajantasaiseen tietoon nojaten osaamme arvioida luonnontilaa ja toimiemme vaikuttavuutta. Suomen luonnon tila, siinä tapahtuvat muutokset ja muutosten tärkeimmät syyt tunnetaan varsin hyvin ammattimaisesti ja systemaattisesti kerätyn havaintotiedon ansiosta. Luonnontilan indikaattorit soveltuvat erinomaisesti myös lasten ja nuorten ympäristökasvatuksen työkaluksi, kun tietoa välitetään opettajien ja kasvattajien kautta riittävän konkreettisesti ja ymmärrettävällä tavalla.
Suomen luonto- ja ympäristökoulujen liiton ympäristökasvattajat sekä SYKEn Luonnontilan tutkijat ovat aloittaneet yhteistyön, jossa Luonnontilan indikaattoristosta koostetaan lukuvuoden 2023–24 aikana opetusmateriaalia MAPPA.fi palveluun. Tämä opetusmateriaali soveltuu paitsi ympäristöopin ja biologian tunneille, myös esimerkiksi matematiikan opetukseen tai osaksi monialaisia oppimiskokonaisuuksia. Ensimmäisenä julkaistiin teemareppu “Luonnontila: koululaiset luonnontutkijoina”,(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun) joka sisältää toimintamalleja lasten ja nuorten kanssa tehtävään omakohtaiseen luonnon tutkimukseen kansalaistieteen keinoin. Kuinka vaikuttavaa olisikaan, jos puolen miljoonan koululaisen joukko osallistuisi säännöllisesti kansalaistieteen tekemiseen ja havainnot tallentuisivat tutkijoiden ja päättäjien käyttöön? Myöhemmin julkaistavissa Luonnontila -teemarepuissa sukelletaan sitten tutkimaan luonnon ilmiöiden välisiä yhteyksiä tutkimustiedon valossa eli sitä, mitä kaikkea Luonnontila-indikaattorit meille kertovat.
Oppilaiden omat luontohavainnot ja osallistuminen kansalaistieteeseen tuo ammattimaisen luonnontilan seurannan lähemmäksi oppilaan kokemusmaailmaa.
Oppilaiden omat luontohavainnot ja osallistuminen kansalaistieteeseen tuo ammattimaisen luonnontilan seurannan lähemmäksi oppilaan kokemusmaailmaa ja auttaa ymmärtämään tieteen kautta rakentuvaa tietoa. Oppilaan oman eliökokoelman ja kasvion, tai lähivesistön tutkimisen yhdistäminen kansalaishavainnointiin voisi motivoida ihan uudella tavalla, kun havainnot tallentuvat samalla kansallisiin laji- ja ympäristötietokantoihin. Luontoa itse havainnoimalla ja tallentamalla havaintoja, oppii konkreettisesti sen, mistä luonnon seurannan pitkätkin aikasarjat koostuvat – yksittäisistä havaintotilanteista, joita toistetaan vakioidusti vuosi vuoden perään. Ihan samalla tavalla Luonnontilaindikaattoreiden lajiaineistot koostuvat ihmisten luonnosta tekemistä havainnoista, vaikka tekijät ovatkin luontotiedon keräämisen ammattilaisia.
Omilla luontokokemuksilla voidaan myös konkretisoida, mitä yleistettävät trendit luonnosta kertovat. Vanhojen metsien lintujen vähenemiseen voidaan tutustua vaikka aloittamalla hömötiaisesta. Se on voinut olla tuttu lintu lähimetsässä vielä opettajan nuoruudessa, mutta nyt sen näkeminen ei olekaan enää yhtä tavanomaista. Hömötiaishavainnoista voidaan edetä sen ravintoon ja siitä ravinnon vähenemisen syihin erityisesti talviaikana. Kun hömötiaisen elintavat tunnetaan, ja vähenemisen syyt ovat tiedossa, päästään etsimään ratkaisuja. Miten hömötiaisen ravintotilannetta voisi helpottaa, kun talviruokinta kotipihojen lintulaudoillakaan ei tämän lajin kohdalla ole auttanut? Miltä oman koulun lähimetsän tilanne näyttää hömötiaisen silmin, ja voisiko metsän tilanteeseen vaikuttaa?
Luontotieto ja omakohtaiset luontokokemukset luovat perustan luonnon arvostamiselle. Luontoympäristöjen hyvinvointihyödyt ovat tutkittuja: luonnossa lapset ja nuoret keskittyvät paremmin, kokevat vähemmän stressiä ja osallistuvat aktiivisemmin. Omat havainnot jättävät vahvempia muistijälkiä kuin oppikirjasta luettu teksti. Mahdollisuus vaikuttaa oman lähiympäristön tilaan tuo toivoa – muutoksia voi tapahtua myös hyvään suuntaan.
Luonnontilalla on väliä. Se kertoo meille siitä, miten meidän ja toisenlajisten yhteinen elinympäristömme voi, ja mitä me voimme sen parantamiseksi tehdä. Meillä aikuisilla näyttää Luonnontila-indikaattoreidenkin perusteella olevan tänä päivänä jo paljon tietoa – ja tehtävää. Yksi tärkeä tehtävä on evästää lapset ja nuoret tiedoilla, taidoilla ja asenteilla, jotta he voivat vuorostaan huomenna luotsata yhteiskuntaa kulttuurisen muutoksen aallokossa matkalla kohti kestävää tulevaisuutta.
Maija Ihantola ja Sanna Saari-Vesterinen
Suomen luonto- ja ympäristökoulujen liitto
Kirjoittajat ovat biologeja ja ympäristökasvatuksen asiantuntijoita. Suomen luonto- ja ympäristökoulujen liitto koordinoi ja kehittää LYKE-verkostoa, joka tarjoaa luonto- ja ympäristökoulutoimintaa vuosittain yli 200 000 lapselle ja nuorelle sekä koulutusta kasvattajille. MAPPA.fi on liiton ylläpitämä hakupalvelu ja jakamisalusta, joka on tarkoitettu opettajille, kasvattajille, lapsille, nuorille, päätöksentekijöille ja kaikille, joita tiedonkulku tutkijoilta ja päättäjiltä lapsille ja nuorille, ja päinvastoin, kiinnostaa.